IT-rakennusmestarin mentaliteetti

Monia IT-alan ihmisiä yhdistää omanlainen mentaliteetti tai tapa ajatella. Siihen liittyy mm. kiinnostus tekniikkaan, intohimo ongelmanratkaisuun ja jatkuva uuden tiedon jano. Koodarit ovat kiinnostuneita uusista teknologioista ja yrittävät samalla saada yhä enemmän hyötyä irti vanhoista.
 

Tee se itse- ja hakkerikulttuuri

Samaa henkeä löytyy hakkereista ja “tee se itse” -kulttuurista. Toisin kuin usein luullaan, hakkeri ei lähtökohtaisesti tarkoita pahojen puolella olevaa tietomurtajaa. Alla on Wikipedia-lainaus hakkerin määritelmästä, jotta asia selventyisi:

Hakkeri tarkoittaa innokasta tietokonealan harrastajaa. Termiä käytetään usein virheellisesti kuvaamaan myös tietojärjestelmiin murtautujaa eli krakkeria.

Sana hakkeri tarkoitti tietotekniikassa alunperin sellaista henkilöä, joka kykeni saavuttamaan tavoitteensa olemassa olevien järjestelmien rajoituksista huolimatta. Ratkaisut olivat toisinaan nopeasti tehtyjä ja hieman arveluttavia, mutta joskus myös nerokkaita.

Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Hakkeri

Tässä kulttuurissa ongelmanratkaisu on kuin harrastus. Vapaa-aikaan kuuluu itseopiskelua ja monet rakentelevat erilaisia digitaalisia ja mekaanisia projekteja omaksi huviksi ja hyödyksi. Ongelmat koetaan haasteina, jotka kaipaavat ratkaisua. Välillä jopa itse haaste on tärkeämpi motivaattori kuin ratkaistu ongelma. Juuri tätä jotkut kuvailevat hakkerikulttuuriksi.

 

Esimerkkitapaus

Yksi tälläinen luova ratkaisu sai alkunsa, kun harmittelin ettei kerrostalossa, jossa asun, ole ovikoodia. Aina kun joku oli tulossa kylään hänen oli painettava summerin nappia, joka sai aikaan kovan pärisevän äänen asunnossa. Ovi avataan vieraalle painamalla summerin viereistä avauspainiketta asunnossa. Summeria ei saa pois päältä ja ääni on niin kova, että sitä helposti säikähtää, erityisesti mikäli on uppoutunut johonkin tekemiseen.

Ongelma itsessään oli varsin mitätön, mutta haastoin itseni silti ratkaisemaan sen. Jokin avauspainikkeessa kutkutti; jos vain saisin sen automatisoitua esimerkiksi tietokoneen avulla… Tavoitteekseni muodostui mahdollistaa alaoven avaaminen ilman avainta tai summerin painamista. Kuitenkin niin, että vain toivotut henkilöt pääsisivät sisään.

 

Ratkaisu: digitaalinen ovikoodi älypuhelimille

Mieleeni juolahti, että napin painamisen voisi hoitaa nuorena lahjaksi saatu LEGO NXT-robottisarja, joka oli jäänyt lojumaan laatikkoon sängyn alle. Sarja sisälsi ohjelmoitavan keskusyksikön, moottoreita ja sensoreita, joiden avulla pystyi helposti rakentamaan erilaisia robotteja. Hetken päästä olin kiinnittänyt keskusyksikön ja moottorin eteisen seinään tarranauhalla. Moottoriin liitin ulokkeen, joka kääntyessään painoi oven avauspainikkeen pohjaan. Loppu hoitui helposti, piti enää vain koodata.

Seuraavaksi kirjoitin kotipalvelimelleni koodinpätkän, joka avasi langattoman Bluetooth-yhteyden robottiin. Lisäksi tein pienen verkkosivun, jonka kautta ovikoodin voi syöttää. Kun sivulle syötetään oikea ovikoodi, sivustolta lähtee viesti robottia ohjaavalle koodille. Koodinpätkä puolestaan käskee robottia painamaan napin pohjaan kolmeksi sekunniksi.

Toimiva prototyyppi oli valmis yhdessä illassa (joka flow-tilan myötä venyi yönkin puolelle). Aluksi oven avautumista piti odottaa noin 10 sekuntia ovikoodin antamisen jälkeen. Seuraavana iltana optimoin koodia, ja sain oven avautumaan käytännössä ilman mitään viivettä. “Problem solved!”.

Alla olevista videoista selviää tarkemmin, miltä ovikoodin käyttö näyttää.

 

 Mobiiliovikoodin avulla talon alaoven voi nyt avata myös älypuhelimella. Puhelimen selaimella avataan sivusto, johon syötetään ovikoodi. Oven voi siis avata kännykällä mistä vain, missä on internet-yhteys. Koska ratkaisu on pääosin digitaalinen, yksilöllisiä ovikoodeja voi luoda helposti useita. Ovikoodeja voi antaa tuttaville, joilloin järjestelmä voi ilmoittaa kuka on tulossa kylään. Annettuja ovikoodeja voi myös poistaa käytöstä, mikäli väärinkäytöksiä tai “spammia” ilmenee.

 

Yhteenveto

Projektiin ei mennyt kauaa ja sen toteuttaminen oli hauskaa ja palkitsevaa. Samalla syntyi käyttökelpoinen digitaalinen ratkaisu fyysiseen ongelmaan ja matkan varrella tuli opittua lisää fyysisen ja digitaalisen maailman yhteenliittämisestä. Parasta oli, että onnistuin toteuttamaan jotakin, mitä en aluksi kuvitellut voivani tehdä.

Tällainen luova mentaliteetti ja intohimo ongelmanratkaisuun on olennainen osa IT-rakennusmestarin ammattitaitoa.

 

 


Richard Lewis työskentelee W3 Groupissa koodarina. Hän on innokas teknologian hyväksikäyttäjä ja ongelmanratkaisuaddikti, joka tykkää rakentaa erilaisia digitaalisia ja fyysisiä projekteja. Web-teknologiat ovat hänelle keskeinen kiinnostuksen kohde, ja ratkaisujen hiominen niin backendin kuin frontendin puolella on hänelle intohimo.

Share
Tweet
Share