Mitä hyötyä digitalisaatiosta on?

Kaikkihan on mennyt nettiin jo kauan aikaa sitten, tuoko tämä uusi digitalisaation aalto mitään uutta kenellekään? Jokainen päättäköön itse, mutta keräsin tähän muutamia konkreettisia esimerkkejä siitä, mistä oikein on kysymys ja kuinka teknologinen kehitys vaikuttaa eri aloilla.

Digitalisaatio nostaa työn tuottavuutta

Tässä on kyse säästöistä, joita syntyy kun ihmistyötä siirtyy koneiden tehtäväksi. Parhaassa tapauksessa se ei ole keneltäkään pois vaan ihmisten aikaa – vaikkapa asiakaspalvelussa – säästyy kun rutiinihommat saadaan siirrettyä koneille. W3:n asiakkaista esim. Carlo Casagrande kuuluu tähän kategoriaan. Keittiö- tai ovitilaus on monimutkainen asia, jossa pitää huomioida monenlaista, syysuunnista porausohjeisiin ja ovien kätisyydestä työtason kulman pyöristykseen. Teimme heille tilausjärjestelmän, jossa kaikki nämä asiat hoituu netissä. Lopputuloksena virheiden määrä vähenee, eri suunnista tulevien tilausten läpimenoaika lyhenee ja ihmisten aikaa säästyy asiakaspalveluun. Asiakaspalvelua on vaikkapa keskustelu asiakkaan kanssa siitä, sopiiko hänen keittiöönsä paremmin mustat vai puunväriset vetolaatikot. Siinä ihminen on parempi kuin digitaalinen järjestelmä.

Sähköinen resepti nostaa koko terveydenhoidon tuottavuutta, koska kaikki vaiheet reseptin kirjoittamisesta apteekin arkistonhallintaan digitalisoituvat. Lastentauteja varmasti oli ja on, mutta jos tarkastelujakso on edes muutama vuosi, niin säästöä syntyy eikä työpaikkoja ole kadonnut.

Lentoyhtiö SAS on nostanut henkilökuntansa tuottavuutta ja asiakastyytyväisyyttä tuomalla purserien ja stuerttien käyttöön mobiilisovelluksen, jonka avulla matkustajan jatkolento voidaan muuttaa heti – ilmasta käsin – kun tiedetään, että hän ei enää ehdi alkuperäiselle jatkolennolle. Hyöty on helppo ymmärtää, jos matkustajan ei enää tarvitse säntäillä Transfer Deskille selvittämään itse seuraavaa jatkolentoa.

Digitalisaatio synnyttää uusia tuotteita ja ammatteja

Keittiö on puuta, metallia ja muovia, ja tilausjärjestelmän avulla sen suunnittelu, tilaus ja toimitus nopeutuu ja helpottuu. Digitalisaatio luo kuitenkin täysin uusia digitaalisia tuotteita, joita ei kolmekymmentä vuotta sitten ollut olemassakaan. Tällaisia ovat vaikkapa peleissä myytävät lisäosat ja –hahmot. Lautapelejä on ollut aina, mutta moninpelattavassa videopelissä oikealla rahalla ostettavaa vähän hienompaa asetta ei ole ollut vielä kovin kauaa olemassa. Kyseessä on siis täysin digitaalinen tuote, jota ei ole olemassa, jos joku vetää niin sanotusti töpselin irti. Silti sillä on arvoa, josta moni on valmis maksamaan ihan oikeita euroja.

Uusia ammatteja syntyy myös koko ajan. 1980-luvun ammattikouluissa tai korkeakouluissa ei voitu kouluttaa hakukoneoptimoijia, JavaScript-ohjelmoijia eikä edes UX-konsultteja. Videokuvaajia ja elokuvatuottajia kyllä koulutettiin, mutta päätoimisia tubettajia ei.

Tähän kategoriaan laskisin myös IoT-asiakkaamme SoilScoutin, jonka palvelu on monitoroida maaperän kosteutta. Täysin uusi tuote, jota ei olisi olemassa ilman kännykkäteknologiaa ja mm. Nokian tuotekehitystä.

Lisääkö digitalisaatio myyntiä?

Tässä mennään nopeasti syvälle liiketaloustieteeseen, koska toisille tulee lisää myyntiä, toisille taas ei. Kun energiayhtiö Fortum saa big datallaan etukäteen selville, milloin ihminen muuttaa, hänelle voidaan tarjota uutta sähkösopimusta juuri oikeaan aikaa ja myynti kasvaa. Kun Viking Line saa ihmiset käyttämään mobiiliappsia laivalla ollessaan, heille voidaan tehdä täsmätarjouksia ja myynti kasvaa.

Hotellialan kokonaismyynti on puolestaan laskenut, koska markkinoille tuli digitaalisia häiriköitä kuten Airbnb ja Couchsurfers, joiden myynti on taatusti kasvanut. Jos taas mietitään jotain perinteistä ja huonosti skaalautuvaa palvelualaa kuten kampaamot, niin fiksuilla tilaus- ja maksujärjestelmillä on varmasti myönteinen vaikutus. Allekirjoittanut ainakin käyttää vain kampaamoita, joihin voi tehdä varauksen netissä.

Digitalisaatio pelastaa ihmishenkiä

Maailmaa syleilevä väliotsikko, mutta kyllä liikenneturvallisuus ainakin on lisääntynyt maalla, merellä ja ilmassa älykkäiden liikennevälineiden ansiosta. Lentokoneita lentävät pääasiassa autopilotit ja itsestään ajavien autojen ei käsittääkseni pitäisi kolaroida, ainakaan itsestään. Ainakaan ne eivät voi olla humalassa eivätkä aja ylinopeutta. Eihän?

W3:n asiakkaan Suomen Meripelastusseuran vapaaehtoiset päivystävät vuorokauden ympäri ja kun hälytys tulee, järjestelmä soittaa ja lähettää tekstiviestejä niin kauan, kunnes joku ilmoittaa ottaneensa tehtävän vastaan ja kertoo arvioidun saapumisajan tehtäväpaikalle.

Työn alla oleva ”PaolaS App”- niminen mielenhallintasovellus parantaa työhyvinvointia, vähentää stressiä ja ehkäisee masennusta ja väkivaltaa eli sitä kautta myös pelastaa ihmishenkiä. Tietokirjailija Paula Salomaan mobiilisovellus on tulossa AppStoreen ja Google Play-kauppoihin kesäkuussa. Tässä W3:n toteuttamassa appsissa käyttäjä tekee systemaattisia  harjoituksia ja pystyy näin muuttamaan ajatustensa suuntaa ja aivojen rakennetta hyvinvoinnin kannalta suotuisaksi.

Tappaako digitalisaatio työpaikkoja?

Varmasti, mutta mitä työpaikkoja ja missä? Matkatoimistot tulevat ensin ainakin mieleen, ne ovat kyllä hävinneet sen takia, että matkat varataan netissä. Onko koko alan työllisyys vähentynyt, onkin vaikeampi sanoa. Sama tilanne pankeissa, tiskin takana ei kukaan enää hoida ottoja ja panoja, mutta onko pankki- ja rahoitusalan työpaikkojen kokonaismäärä laskenut?

Videovuokraamot, levykaupat ja valokuvausliikkeet ovat hävinneet katukuvasta ymmärrettävistä syistä. Mutta Suomen huonot työllisyysluvut eivät kyllä johdu digitalisaatiosta, koska trendi on sama kaikkialla ja silti Kanadassa ja Tanskassa on vähemmän työttömyttä.

Digitalisaation riskejä?

Jatkan tätä tekstiä kiitos ansiokkaan Digitalist-tapahtuman innottamana. 12.5.2016 Helsingin Tennispalatsissa olleen Ixonoksen sponsoroiman eventin antia oli muutama uusi hyöty ja riski, jotka listaan nyt tähän.

Tietoturva on asia, joka on pakko muistaa tässä yhteydessä. Digitalisaatio tuo paljon kivaa ja hienoa kuten älyä koteihin, mutta myös riskejä, joita vastaan voi suojautua. Pitkälle tietoturva on kansalaistaito, pientä viitseliäisyyttä salasanojen suhteen ja tietoisuutta pahasta maailmasta, mutta käytösämme on myös netissä kiinni olevia laitteita, joita ei edes voi päivittää. Ilmalämpöpumppu tai nettiin kytketty itkuhälytin voivat olla avoimia ovia tietoturvahyökkäyksille.

 

Share
Tweet
Share