Kansa on kauhistellut potilastietojärjestelmän Apotin hintaa Hesarissa. Isosta summasta on kysymys ja vertaus Lastensairaalaan on osuva. Mutta koska yksityiskohdat ovat liikesalaisuuksia, niin tähän on paha ottaa kantaa. Digitalisaatio nostaa tuottavuutta, joten kai se sitten kannattaa, jos lääkärien ja hoitajien IT-työtaakka edes puolittuu Apotin ansiosta. Virossa kuulemma selvitään murto-osan kustannuksella kun valtio teettää järjestelmän avoimen lähdekoodin työkaluilla ja antaa sitten ilmaiseksi kuntien käyttöön.
Hinnan määrittely on IT-alalla valtavan vaikeaa. Piru asustaa sivulauseissa, ja jos keskinäistä luottamusta toimittajan ja asiakkaan välillä ei ole, vaan ollaan pelkkien määrittelyjen varassa, asioiden kompleksisuutta voidaan helposti käyttää vallan välineenä. Jos asiakas ei muistanut erikseen vaatia, että sähköpostin pitää myös lähteä järjestelmästä, niin pahimmassa tapauksessa hän saa vain kentän, johon viestin voi kirjoittaa. Juuri tällaisiin määrittelyn ongelmiin ketterä menetelmä auttaa, koska silloin asiakkaalla ja toimittajalla on yhteinen päämäärä.
IT-ala vertaa usein itseään rakennusalaan, niin mekin teemme IT-Rakennusmestari -analogialla, mutta missä rakennuksilla on vertailukelpoinen ja julkinen neliöhinta, meillä ei ole oikein mitään vastaavaa tapaa standardisoida verkkopalvelun hintoja. Tuotteistus on yksi tapa löytää hintavarmuutta, mutta ei sekään aina auta, asiakkaiden tarpeet ja toimittajien työtavat eroavat niin paljon. Räätälöityjä verkkopalveluja myyvän myyjän suurin virhe on antaa kiinteä hinta muuttuvalle asialle. Itse käytän ilmaisua “lentokone mopon tankissa”, jolla tarkoitan jonkun pienen yksityiskohdan suurta vaikutusta tehtävään palveluun.
Älypuhelimella käytettävät sovellukset ovat hyvin tärkeä osa digitalisaatiota, mutta paljonko sellainen sitten maksaa, mikä sellaisen hinta voi olla?

Mobiilisovellus maksaa 5 000 euroa

Tuotantovalmis älypuhelinsovellus voi maksaa noin viisi tuhatta euroa, jos siinä ei ole paljoakaan toiminnallisuuksia, käyttöliittymä onnistuu valmiilla kirjastoilla ja kaikki menee niin sanotusti heittämällä kuin strömsössä lettujen paisto. Kun kyseessä on asiantuntijatyö, tähän hintaluokkaan mahtuu noin viikon työ, mikä kyllä riittää jos ei tule tarvetta muutoksille tai poikkeuksille. Viiden tonnin sovellus voi olla myös prototyyppi tai ns. Minimum Viable Product, jota jatkokehitetään ja iteroidaan kun on ensin saatu palautetta todellisilta käyttäjiltä tai  johtoryhmältä.
Tämän hintaluokan sovellus on yleensä pohjimmiltaan HTML5-webbisivu, joka saadaan toisen softan avulla toimimaan kuten natiivi kännykkäappi Android ja IOS-käyttöjärjestelmissä. Hyvällä tuurilla myös Windows Phonessa. Sisältönä voi olla vaikkapa yksi tietty lomake, jonka avulla kerätään tietoa kentältä. Appin vienti ja listaus sovelluskauppoihin kuten AppStore ja Google Play ei yleensä mahdu budjettiin, mutta sen asiakas voi tehdä itsekin; homma on byrokratiaa, ei ohjelmistokehitystä. Sovellus voidaan ladata puhelimeen linkin kautta, jolloin storeja ei tarvita.

Mobiilisovellus maksaa 30 000 euroa

Tähän hintaluokkaan mahtuu jo vähän monipuolisempikin liiketoimintasovellus tai verkkopalvelu, joka on yhteydessä yrityksen taustajärjestelmiin kuten erppiin tai varastonhallintaan. 30 000 euron budjetti tarkoittaa noin kuutta kokeneen suomalaisen asiantuntijan työviikkoa. Tuona aikana käyttöliittymäsuunnittelija tekee graafisen käyttöliittymän ja ohjelmistokehittäjä teknisen toteutuksen samaan tapaan kuin yllä. Muutamien kymmenien tuhansien eurojen hintaluokassa kannattaa ehdottomasti käyttää ketterää menetelmää kuten scrum ja tarkentaa määrittelyä matkan varrella, jotta päästään parhaaseen lopputulokseen.
Investointi maksaa itsensä nopeasti takaisin vähentyneenä käsityönä tai täysin uutena, myytävänä digitaalisena tuotteena.

Mobiilisovellus maksaa 200 000 euroa

Webbi ei aina riitä, katso Kalle Vuorisen blogiposti aiheesta. Silloin tarvitaan jokaiselle mobiilialustalle oma softansa, jolloin projektin hinta enemmän kuin kolminkertaistuu. Sama talo on siis rakennettava kolmeen kertaan, mikä josku saattaa olla paras vaihtoehto.
Toinen syy tähän hintaluokkaan on liiketoiminnallinen tarve eli sovelluksen tai palvelun on osattava hyvin monimutkaisia asioita ja oltava tiiviissä yhteydessä taustajärjestelmiin. Lisenssimaksut eivät avoimen lähdekoodin maailmassa aiheuta kustannuksia, mutta asioiden kompleksisuus heijastuu kaikkiin räätälöityihin sovelluksiin käsityön määrän kasvuna. Jos terveydenhuollon Apotti pitäisi saada puhdasveriseksi mobiilisovellukseksi, hintaluokka on tietenkin taas eri.
Hinnan määrittely pysyy vaikeana vaikka suuruusluokka kasvaisikin. Siksi suosittelemmekin aina aloittamaan pienimmästä mahdollisesta sovelluksesta, jota jatketaan ja laajennetaan matkan varrella tiedon kasvettua. Avoin lähdekoodi ja ketterät menetelmät antavat tähän parhaat eväät, oli kysessä sitten mobiilisovellutus tai perinteinen webbijärjestelmä.
 
 

Anu Halme
Myyntijohtaja

Businesslady, joka ei väsy ihmettelemään mitä kaikkea asiantuntijat osaavat tehdä, mutta jota yleensä kiinnostaa enemmän se, miksi näin tehdään.

Puh: 0400 855688, [email protected]