Palautesykli: Rakennusala vs. Ohjelmistoala

Ohjelmistokehityksessä pyrimme mahdollisimman lyhyisiin palautesykleihin.

Optimitilanteessa jokainen tehtävä työ tai muutos jo tehtyyn testataan automaattisesti ja siitä saadaan välitön palaute tekijälle. Välitön palaute ohjaa tekemistä ja auttaa parantamaan laatua. Ehkä kaikkein parasta tässä kuitenkin on se, ettei ehditä mennä kovin kauaa metsään, ennen kuin varoitusvalot syttyvät palamaan.

Myös rakennettaessa kiinteistöjä tai infraa dataa kerätään ja palautteesta opitaan. Erona on se, että sykli on paljon pidempi.

Fyysisessä rakentamisessa datan keräämiseen pystytään yhä paremmin ja paremmin. Anturit ovat halpoja ja tiedon saa jopa verrattain helposti talteen. Kerättyä dataa voidaan jälkikäteen analysoida ja siitä tutkia onnistumiseen liittyviä tekijöitä tai etsiä juurisyitä asioille, jotka ovat menneet pieleen. Mitä opittavaa rakentamisessa on ohjelmistokehityksestä tällä saralla, on palautesyklin mitta. Mitäpä jos nykyiset työvälineet mahdollistaisivat sen, että työn tulokset hyväksyttäisiin/hylättäisiin nopeammin ja menetelmien kehittyminen ei riippuisi vain peräpeiliin katsomisesta?

Esimerkiksi vaikkapa märkätilojen purun yhteydessä voitaisiin todeta pohjien olevan riittävän hyvässä kunnossa seuraavia vaiheita varten toimittamalla kuva tai muuta dataa valvojalle, joka antaisi välittömästi luvan seuraavalle porukalle aloittaa työt. Luonnollisesti kriittisimmät kohdat tulisi edelleen varmasti käydä paikalla toteamassa, mutta työn läpimenoaikaa optimoidessa “helppojen” kohtien osalta hyväksynnän/palautteen vauhti voisi merkittävästikin vähentää hukkaa.

Malli, jossa odotetaan valvojaa fyysisesti paikalle tarkistamaan valmistunut osuus työstä hidastaa kokonaisuuden läpimenoaikaa. Hyväksyntään liittyvän “narinalistan” hoitamista varten kohteeseen joudutaan tällöin erikseen lähettämään työntekijä työkalujen kanssa. Näin ollen valmistuminen kestää ja työmaan aikataulu on väkisinkin pitkä.

Käyttämällä työvaiheen suunnitteluun enemmän aikaa, voitaisiin tarkistukset digitalisoida.

Käyttämällä työvaiheen suunnitteluun hieman enemmän aikaa ja dokumentoimalla tarkastusprosessi suoraan reaaliajassa työn tekijöiden näkyville, voitaisiin tarkistukset (ainakin joiltain osin) digitalisoida. Työn tehnyt ammattilainen tietäisi mitä pitää tarkistaa ja toimittaisi kuvat, mittadatan tai muun tarvittavan valittuun palveluun. Hyväksynnän ja korjausten osalta tieto tulisi tekijän näkyville mahdollisimman nopeasti.

Ylläolevat ajatukset ovat yhä vahvemmin tätä päivää mobiiliapplikaatioiden ja tarkoitukseen suunniteltujen ohjelmistojen myötä. Hyödyt eivät kuitenkaan synny yksin työkaluista, vaan työn tekemiseen liittyvän prosessin uudelleen ajattelemisesta. Sanalla sanoen palvelumuotoilusta.

Share
Tweet
Share