Parempi käyttökemus. Tätä yleensä kaikki haluavat. UX-suunnittelu eli käyttökokemussuunnittelu on käsite, joka tarkoittaa eri asioita ihmisille.
Yksi puhuu nappien ulkonäöstä ja sijoituksista, toinen taas käyttäjäpoluista ja mikrocopystä. UX tulee sanoista User Experience eli käyttäjäkokemus ja se kattaa paljon erilaisia osia. Yksinkertaistettuna UX tarkoittaa miten, kuka, miksi, millä ja milloin käyttäjä käyttää sovellusta tai sivustoa.
W3 uudisti nettisivunsa marraskuun alussa ja halusin itse lähteä hiukan avaamaan omaa prosessiamme uudistuksen takana. Sivusto on tuotettu talomme tapaan ketterän kehityksen menetelmin ja kehittyy vielä koko loppuvuoden ajan.
Parempi käyttökokemus. Mistä aloittaa? TUTKI!
Ensimmäinen vaihe käyttökokemussuunnittelussa lähtee aina tarpeiden ja tavoitteiden tutkimisesta. Nämä ovat vaiheita, jotka tapahtuvat kaikissa it-projekteissa riippumatta siitä tunnistammeko ne vai emmekö tunnista.
Aseta tavoitteet
Jokaisen projektin tulisi alkaa tavoitteiden asettamisella. Kaikkien osapuolten, erityisesti käyttöliittymäsuunnittelijan ja kehittäjän on tunistettava ne keskeiset tavoitteet, joita sovelluksen, verkkosivujen tai järjestelmän tulee tavoittaa. Tavoitteet vaihtelevat myös paljon esim. verkkosivujen ja järjestelmien välillä. Siksi ne tulisi määrittää joka kerta uudelleen.
Omalta osaltamme sivustomme uudistuksen takana oli muutama keskeinen tavoite:
1. Oman osaamisen esittely. Sovelluskehittäjien sivustot ovat ehkä keskeisin tapa yritykselle esitellä omaa osaamista. Ne ovat firman käyntikortti ja esite samassa. Jos puhutaan ensi vaikutuksen merkityksestä, web-kehittäjille se monesti tapahtuu verkossa.
2. Keskeisten käyttäjien parempi tunnistaminen ja palvelu. Meillä on olemassa kolme keskeistä käyttäjäryhmää joita haluamme palvella:
a. Tulevat asiakkaat
b. Olemassa olevat asiakkaat
c. Uudet kyvyt – rekrytointi
3. Helppous. Sivuston käytön, sisällön löytämisen ja yhteydenoton helppous. Helppous on sana, jonka kuulemme jokaisen projektin alkaessa toiveena asiakkailtamme.
Persoonat – kuka on keskeinen käyttäjäsi?
Sivustolla ja palvelulla voi olla monta käyttäjäryhmää ja niillä erilaiset tarpeet. Tätä varten UX-suunnittelussa käytetään ns. Persoonia. Yksinkertaistettuna ne ovat kuin roolihahmoja tarinassa. Tarinana on sivuston tai palvelun keskeisen tavoitteen toteutuminen. Meille nuo kolme persoonaa olivat:
• Timo Toimari – ei teknologiataustainen bisnespäättäjä. Arvostaa asiantuntevaa ja ammattimaista toimijaa. Kaikki ei saa olla it-jargonia vaan halutaan konkreettisia caseja.
• Antti Asiakas – Olemassa olevat asiakkaamme käyttävät sivustoamme monesti tiedon hakuun löytääkseen yhteystiedot tai ajo-ohjeet toimistollemm. Nopea löydettävyys on kriittistä. Antti arvostaa selkeyttä.
• Riku Rekry – IT-alan yritykset ovat riippuvaisia osaavasta tiimistä. W3:n porukka koostuu ennen kaikkea kokeneista ammattilaisista, mutta firman kehityksen kannalta uusien kykyjen löytäminen ja rekrytointi on keskeistä.
Tämä oli lyhyt kuvaus käytetyistä persoonista, lisää asiasta kiinnostuneille löytyy http://www.usability.gov/how-to-and-tools/methods/personas.html
Analytiikka – katso taakse nähdäksesi eteenpäin
Mikäli sivusto on jo olemassa, on tärkeää saada lukuja se todellisesta käytöstä. Monesti kuvamme käytöstä sivustolla tai palvelussa ei vastaakaan todellisuutta. Analyytiikka avustaa löytämään ne tekniset vaatimukset ja käyttäjäpolut, joita et välttämättä tule ajatelleeksi.
Mobiili vs. desktop?
Lähtökohta nykytilanteessa on, että verkkosivustot tuotetaan responsiivisina. Suomessa webin käyttö mobiilissa on kasvanut tablettien ja älypuhelinten mukana räjähdysmäisesti. W3:n omilla sivuilla kävijöistä n. 20% on mobiililaitteita (älypuhelimet ja tabletit ). Tämä on linjassa GlobalStatsin tämän hetken tilastojen kanssa. Osuus vaihtelee eri alojen välillä, esim. mediaa luetaan huomattavasti enemmän mobiililaitteilla, joissa yli puolet kävijöistä voi jo tulla mobiiliselaimella sivustolle*. Koska W3.fi -sivuston pääasiallinen käyttö tapahtuu vielä ns. perinteisillä selaimilla, on suunnittelussa painotettu ensisijaisesti desktop-näkymää mobiilikäyttäjää kuitenkaan unohtamatta. Kuitenkaan tätä ei voida pitää vakio jakona, sillä mm. mediasivustot ovat jo käytön suhteen muuttuneet enemmän mobiilimediaksi desktop version sijaan.**
Sivuston käyttö – mitä sivuillamme tehdään?
Ennen suunnittelun aloitusta tutustuin sivumme nykyiseen käyttöön ja sen behavior flow -dataan (käyttäjien tapaan käyttää sivustoa ja sen osioita). Koska vanha sivusto oli muodoltaan ns. single page**, oli etusivun käyttöä vaikea analysoida, koska kaikki oli samalla sivulla. Emme olleet tehneet tarpeeksi tarkkoja analytiikkatagituksia, joten tietoa käyttäjien toiminnasta ei yksinkertaiseti ollut. Tämä tuli osaksi uuden sivuston uudistusta. Halusimme paremmin tietää, mitä sivuilla tapahtuu.
Analytiikka kertoi meille kuitenkin mm. sen, että sivustollemme tullaan useimmiten blogin kautta. Tämä on monelle sisällön tuottaja sivulle yleistä – sisältöön tullaan suoran linkin kautta ja monesti poistutaan myös. On siis tärkeää nähdä sivusto autotallin sijaan kauppakeskuksena – ovia on monia ja kaikista tulisi päästä tiedon ääreen. Käyttäjämme myös tutustuivat referensseihin ja palveluihin, lukivat uutisiamme ja kävivät rekrytointisivulla.
* = http://www.iltasanomat.fi/digi/art-1288693681523.html
** = http://en.wikipedia.org/wiki/Single-page_application
Konseptisuunnittelija
Pekka Front @FinnPekka
”Käyttöliittymä on kuin vitsi – jos se tarvitsee selittää se on huono. Hyvät kokemukset webissä taas voivat olla mitä mahtavin osa kokonaista asiakaskokemusta. On kyseessä mobiili appi, sivusto tai palvelu on kaiken keskiössä kuitenkin ihminen.”
