Sähköiset palvelut ovat digitalisaation myötä yhä tärkeämpiä ihmisten arjessa. Digitalisaatio on mahdollistanut yhä sujuvammat ja tehokkaammat palvelut, usein halvemmat hinnat ja on ennen kaikkea se on lisännyt palveluiden saavutettavuutta.
Noin joka viidennellä ihmisellä on kuitenkin jokin vamma, joka vaikeuttaa internetin käyttöä huomattavasti. Tämä tarkoittaa sitä, että Euroopan Unionin alueella noin 80 miljoonaa henkeä tarvitsee internetin käyttämiseen avustavia tekniikoita, yleensä ruudunlukijoita. (Lähde: Siteimprove)
Saavutettavuus terminä liittyy digitaalisiin palveluihin, kun taas esteettömyys viittaa fyysiseen esteettömään ympäristöön. Verkkopalvelujen saavutettavuutta halutaan parantaa lainsäädännön avulla sekä EU:ssa että Suomessa. EU:n direktiivi julkisen sektorin verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta tuli voimaan jouluna 2016.  ”Saavutettavuusdirektiivissä saavutettavuudella tarkoitetaan, että verkkosivut ja mobiilisovellukset sekä niiden sisällöt ovat sellaisia, että kuka tahansa voisi niitä käyttää ja ymmärtää mitä niissä sanotaan. Jotta saavutettavuus toteutuisi, digitaalisten palvelujen suunnittelussa tulee hyödyntää sellaisia käytäntöjä, teknologioita ja menetelmiä, joilla turvataan palveluiden käyttö erilaisilla päätelaitteilla ja erilaisten apuvälineiden kanssa. Saavutettavuus on siis huomioitava jo palvelun hankintavaiheessa.
”Saavutettavuusdirektiivin avulla pyritään parantamaan verkkopalveluita tekemällä niistä havaittavia, hallittavia, ymmärrettäviä ja toimintavarmoja… kansalaisten yhdenvertaisten toimintamahdollisuuksien varmistamiseksi digitalisoituvassa yhteiskunnassa.” (Lähde: vm.fi/saavutettavuusdirektiivi)

Sähköiset palvelut on suunniteltava oikein

Saavutettavuus on kustannustehokkainta ottaa huomioon jo verkkopalveluiden suunnitteluvaiheissa, sillä valmiin korjaaminen on aina kallista. Tarkoitus ei ole, että kaikkien kansalaisten tulisi opetella käyttämään jokaista palvelua verkossa, mutta kaikkien tulisi halutessaan ja tarvittaessa pystyä käyttämään heille suunnattuja ja heille tärkeitä palveluita. Palveluiden suunnitteluvaiheessa palveluntarjoajat ovat suurennuslasin alla. Verkkopalvelujen tekijöiden on huomioitava saavutettavuus suunnitteluvaiheessa, mutta paljon jää myös sisällöntuottajien vastuulle kuten esimerkiksi kuvien kunnollinen nimeäminen, jotta ruudunlukulaitteet tietävät, onko kuvassa avain vai lukko.
Koko EU:n direktiivi on olennainen osa julkisen hallinnon palveluiden digitalisointia, ja koskee miltei kaikkia julkisen sektorin sivustoja ja sovelluksia mobiilissa – hallinnosta, tuomioistuimista ja poliisista aina julkisiin sairaaloihin ja yliopistoihin.

Kaikkien tulisi halutessaan ja tarvittaessa pystyä käyttämään heille suunnattuja tärkeitä palveluita.

Viisi saavutettavuusmokaa – tarkista ainakin nämä seikat!

Alle listasimme muutaman yleisen saavutettavuusmokan, jotka voimaan astuvan direktiivin (WCAG = Web Content Accessibility Guidelines) mukaisesti tulisi olla korjattuna.

1. Sivu ei sisällä otsikoita tai otsikosta puuttuu teksti

Sokeat ja huononäköiset liikkuvat sivustoissa yleensä otsikoiden avulla, jotta saavat selvää sivustojen sisällöistä. Jos sivulla ei ole otsikkoa, voi sen sisältöä olla vaikea hahmottaa. Sen vuoksi kaikilla sivuilla tulisi olla otsikot loogisessa järjestyksessä H1:stä H6:een. (WCAG: 1.3.1).
Tekstitön otsikko on poistettava koodista, jos sitä on käytetty väärin (esimerkiksi rivinvaihdon sijaan), tai otsikon on sisällettävä kuvaavaa tekstiä. (WCAG: 1.3.1)

2. Syöttökentässä ei ole kuvausta

Jos syöttökentän tarkoitusta ei ole ilmaistu selkeästi (esimerkiksi verkkolomakkeessa), sokeiden ja huononäköisten voi olla vaikea selvittää, mitä tietoja kenttään on syötettävä. Syöttökenttiin on siis aina liitettävä selkeä kuvaus, jotta avustavaa tekniikkaa tarvitsevat käyttäjät tietävät, mihin kenttää käytetään. (WCAG: 1.3.1/3.3.2)

3. Linkkiteksti on liian yleinen nykyisessä kontekstissaan.

Yleisluonteiset linkkitekstit, kuten Napsauta tätä tai Lue lisää, eivät kerro mitään linkin kohteesta. Avustavaa tekniikkaa tarvitsevien käyttäjien tulee tietää mitä linkkiä napsauttavat. Linkkiteksteissä pitäisi tästä syystä käyttää avainsanoja, kuten Lue lisää organisaatiorakenteestamme tai Organisaatiomme rakenne (WCAG: 2.4.4).

 4. Värikontrasti ei ole riittävä

Riittämätön kontrasti tekstin ja taustan välillä voi aiheuttaa ongelmia näkövammaisille tai värisokeille käyttäjille. Näkökyvystä riippumatta kenen tahansa on vaikea lukea tekstiä, jonka värikontrasti on heikko. Sen vuoksi normaalikokoisen tekstin kontrastisuhteen on oltava vähintään 4,5:1 ja suurikokoisen tekstin kontrastisuhteen vähintään 3:1 (WCAG: 1.4.3).

5. Kuvalla/ kuvalinkille ei ole määritelty tekstivastinetta eli Alt-tekstiä

Alt-teksti kuvaa linkin tarkoitusta tai kertoo mitä kuvassa on. Jos kuvalla ei ole tekstivastinetta, avustavaa tekniikkaa tarvitsevat käyttäjät (esim. sokeat, joille ääni kertoo mitä kuvassa on tai mihin linkki johtaa) eivät tiedä, minkälaista linkkiä he napsauttavat. Jos kuva on linkitetty artikkeliin, kuvaile artikkelin tai kuvan sisältöä (WCAG: 2.4.4).
(Lähde: Siteimprove)