Korkeakouluopiskelijan sähköinen työpöytä

Kun Riku aloitti opintonsa Haaga-Helian ammattikorkeakoulussa, hän huomasi heti, että kaikki opiskelijan tarvitsemat sähköiset työkalut ovat hajallaan ympäri nettiä. Lukujärjestykset, Moodle, oppilaskunnan tapahtumat, ruokalistat, sähköposti… eri linkkejä oli heti tusinakaupalla ja niiden hahmottaminen hankalaa. Kolmen kuukauden kuluttua Riku oli opiskelijatoverinsa kanssa koodannut “Haaga-Helia Launchpad” -portaalin, jossa kaikki tarpeellinen oli yhdessä paikassa. Portaali sai heti suosiota opiskelijoiden keskuudssa ja sillä on keskimäärin tuhat kävijää päivässä. Portaalista löytyy myös tärkeimpien  opiskelijakapakoiden aukioloajat eli tietoa, joka on relevanttia opiskelijoille, mutta joka ei voi oikein olla koulun virallisella ilmoitustaululle. “Se on palkitsevaa, kun huomaa että jostain minkä on itse tehnyt, on hyötyä ja iloa myös muille”, sanoo Riku.

Moniajajan tekstieditori

“Tekstieditorin valinnalla on koodaajille suorastaan legendaarien merkitys”, Riku kertoo. Vaikka valinnanvaraa on paljon, Riku ei kuitenkaan löytänyt mieleistään vaan aloitti tekemään omaa.  Työnimellä “Suplemon” kulkeva editori, joka tukee useampaa kursoria kerralla, on saavuttanut suosiota GitHub-palvelussa,  jossa avoimen lähdekoodin ohjelmistoja voi halutetessaan jakaa ja tykätä sekä työstää yhdessä muiden kanssa. GitHubia käytetään myös softafirmojen sisäiseen versionhallintaan ja siihen se on taatusti tietoturvallisempi kuin joku oma palvelin toimistonnurkassa.
“Homman piti sinänsä olla yksinkertainen, mutta olihan siinä kuitenkin miettimistä”, Riku kertoo jouluna 2014 alkaneesta kehitysprojektistaan. “Oli aika hienoa, kun sain tehtyä editoriin tallennnusnapit ja muuta. Ja sitten alkoi olla käyttäjiäkin”. Suplemonilla on nyt GitHubissa 200 tykkäystä ja muutama GitHub-yhteisön jäsen on lähtenyt mukaan kehitystyöhön.
Rikun tekstieditori kehittää Sublime Text -nimisen editorin perusideaa edelleen. Tässä näkyy hyvin avoimen lähdekoodin yhteisön toimintatapa eli joku saa idean ja lähtee kehittämään sitä valmiiden palasten ja koodinpätkien päälle. Jonkun ajan päästä ensimmäinen versio julkaistaan muiden käyttöön ja arvosteltavaksi ja siinä vaiheessa joukkoon saattaa liittyä muita tekijöitä, jotka puolestaan vievät projektia omaan suuntaansa. Tätä toimintatapaa myös tekijänoikeuslainsäädäntö yrittää mallintaa erottamalla koodin omistusoikeudet ja käyttöoikeudet toisistaan. Omistusoikeudet on aina sillä, joka koodin on kirjoittanut, mutta käyttöoikeuksia voidaan myydä eteenpäin.

W3 Social Feed -plugari WordPressiin

W3 Groupissa Riku toimii ennenkaikkea WordPress-kehittäjänä. WordPress on maailman suosituin julkaisualusta, joka koostuu perusosasta ja plugin -lisäosista. Näitä plugin-laajennusosia koodataan eri tarkoituksiin ja niiden avulla perus-WordPress muuttuu verkkokaupaksi tai keskustelee vaikkapa Facebookin kanssa. Tehdessään sivustoja WordPressillä Riku ei löytänyt mieleistään laajennusosaa, joka käsittelisi sosiaalisen median kanavia, joten hän teki sellaisen omaan ja muiden WordPress-kehittäjien käyttöön.
Perussaitin saa nykyään kokoon ilman varsinaista ohjelmointiosaamista, mutta laajennusosien tekeminen puolestaan on jo todellista ohjelmistokehitystä, ei mitään kokoonkliksuttelua.
https://www.youtube.com/watch?v=wiazDM4Tvoc