Trendit: Design ja Augmented Reality nousussa, tutkinnot laskussa

Tulevaisuutta on yritetty ennustaa aina, ennen tähtien ja luunpalasten asennosta, nykyään big datan ja heikkojen signaalien avulla. Futurologia on äärimmäisen muodikasta ja ajankohtaista juuri nyt. Ehkä se on tämä niin kovin epävarmalta tuntuva aikamme, joka on nostanut tulevaisuuden tutkimisen yhä tärkeämpään asemaan. Tai sitten iso data oikeasti on helpottanut ennakointia eri mittakaavassa kuin ennen, ajat ovat olleet aina epävarmoja.

Bisnesmaailmassa olemme kymmenisen vuotta ihmetelleet disruption (an innovation that creates a new market and value network and eventually disrupts an existing market and value network – Wikipedia) voimaa, olemme nähneet kuinka isot ja vakiintuneet konsernit ovat menneet muutamassa vuodessa polvilleen kun eivät ole pystyneet ennakoimaan jonkun ison ilmiön tuloa. Tämä pelko on saanut jättiläisiin liikettä viime vuosina. Siitä on kysymys kun pankeista tulee liikkumisen palveluyhtiöitä ja pörssiyhtiöt julistavat rakkauttaan startup -kenttään ja etsivät sieltä ostettavaa; kukaan ei halua tulla yllätetyksi housut jalassa kun seuraava disruption aalto pyyhkäisee jonkun toimialan yli.

Sain käsiini Futures Platformin mainion trendipaperin, jossa on jokaiselle jotakin. Nousevia trendejä on selvästi enemmän kuin laskevia, sitten on jännä Villi kortti, jolla merkitään ilmiöt, joiden suunnasta ei olla varmoja. Villin kortin saavat mm. Kiinan mahdollinen romahdus ja ”demokraattinen ekososialismi”.

Mitkä näistä trendeistä koskevat meitä City Dev Labsissa? Katsotaan:

Designin ja design-ajattelun merkitys vahvistuu

Tämän olemme huomanneet ihan konkreettisesti web-ohjelmistokehityksessä. Kun tehdään järjestelmiä alusta alkaen, niille on hyvä antaa visuaalinen muoto, jotta kaikki tietävät mistä on kysymys. Design Thinking eli design-ajattelu on toki paljon muutakin, se on ongelmanratkaisun ja tuotekehityksen metodi. Meillä se näyttäytyy konkreettisesti sovellusten suunnitteluvaiheessa, johon kuuluu palvelumuotoilu-workshoppeja, rautalankamalleja ja prototyyppejä, joiden avulla kysytään käyttäjiltä palautetta ennen kuin on koodattu riviäkään.

Hyperlokalisaatio palauttaa tuotannon kaupunkiin

Hyperlokalisaatio tarkoittaa halua tuottaa lähes kaikkea paikallisesti. Tämä näkyy meillä oman oluen tekemisenä; City Dev Labs Beer on hyperlokalisaatiota parhaimmillaan. Uskomme kaupunkikulttuuriin ja urbanisaatioon, mikä tarkoittaa myös sitä, että maaseutu, tai ainakin ruuan tuotanto tuodaan kaupunkiin. Helsingissäkin tuotetaan paikallisesti lähes kaikkia mahdollisia elintarvikkeita leivästä ja suklaasta juustoon. 3D-tulostus palauttaa myös teollisen tuotannon paluuna kaupunkiin kun laitteiden varaosia ei enää tarvitse tilata Kiinasta vaan ne voidaan printata paikan päällä.

Urbanisaatio ja megakaupungit

Urbanisaatio ja hyperlokalisaatio trendeinä liittyvät toisiinsa, yhä useampi asuu kaupungissa, tällä hetkellä yli puolet maailman ihmisistä. Samalla kaupungeissa tehdään yhä enemmän sellaisia asioita, jotka ennen olivat kaupunkien ulkopuolella. Me City Dev Labsissa uskomme, että kaupunki tarkoittaa Suomessakin myös muuta kuin Helsingin keskustan, myös Kerava ja Pori ovat elinvoimaisia kaupunkeja.

Teollinen vallankumous 4.0

Minun on vaikea mieltää että teollisuus 4.0. eli digitalisaatio olisi edelleen vahvistuva trendi, siitä on sen verran paljon jo puhuttu. Kyse on siis tuottavuuden kasvusta digitalisaation, internetin, robotiikan, bioteknologian, keinoälyn ja big datan avulla. Mutta niinhän se on, että isoa muutosta on vaikea nähdä, me ihmiset yliarvioimme lyhyen tähtäimen muutoksen ja aliarvioimme pitkän. Väitän, että trendi itsessään ei enää vahvistu, mutta sen sen vaikutukset alkavat jo näkyä yhteiskunnassa vaikkapa itsepalvelukassoina ja autonomisesti ajavina busseina.

Elämme vanhemmaksi kuin koskaan

Elinikä kasvaa edelleen, porukka pysyy pitempään terveenä ja pystyy asumaan kotonaan yhä vanhemmaksi. Nykyiset seniorit ovat teknisesti valveutuneita ja osaavat käyttää erilaisia teknisiä ratkaisuja, jotka helpottavat asumista ja elämistä. Tällaisten asioiden pohtimisesta me saimme esimakua YIT:n järjestämässsä Hack the LIving-innovaatiokilpailussa, jonka City Dev Labsin (silloin W3 Group) joukkue Team SenIoT voitti senioreille tarkoitetulla avoimen lähdekoodin älykotiratkaisulla.

Lisätty todellisuus eli Augmented Reality

Lisätty todellisuus ja virtuaalitodellisuus eli AR (Augmented Reality) ja VR (Virtual Reality) ovat olleet tulossa jo kauan, mutta nyt vasta markkina ja tekniikka alkavat olla valmiita. AR-pelit tulivat kaikelle kansalle tutuksi kesällä 2016, kun Pokemon Go räjäytti hetkeksi pankin. City Dev Labsin ohjelmistokehittäjä Sami Lehtilä on koodannut Drone Blaster-nimisen augmented reality -räiskintäpelin, jonka esittelyvideo löytyy täältä. Pitkään AR-sovelluksen käyttäminen tarkoitti joka kerta uuden selaimen tai sovelluksen lataamista sovelluskaupasta, mutta AR-kerros on tulossa yhä selvemmin osaksi tavallisia selaimia, mikä puolestaan laskee kynnystä käyttää augmented realitya.

Laskussa: halpa työvoima ja tutkinnot

Digitalisaation odotetaan muuttavan työvoimakustannusten vaikutusta talouteen. Kiinan talouskasvu perustui halpaan työvoimaan, jolla meidänkin älypuhelimemme on koottu, mutta robotisaatio ja 3D-tulostus muuttavat kuviota. Toinen laskeva trendi on yliopisto- ja ammattitutkintojen arvostus. Varsinkin tällä meidän IT-alallamme usein merkitystä on ainoastaan osaamisella, ei tutkinnolla. Osaamisen voi hankkia koodamalla kotona, sitä varten ei tarvitse mennä yliopistoon tai ammattikorkeakouluun. Omaa jälkikasvua yritän kyllä potkia kouluun ja uskon opiskelun kyllä kannattavan aina, mutta muodollinen tutkinto on ihan eri asia.

Share
Tweet
Share