Viisi digitalisaatio­asiaa, joissa Suomi voittaa Ruotsin

Vuoden 2016 Digibarometrin ykkönen on Suomi

Tärkeintä ei ole jalo kilpa vaan se, että Ruotsi häviää. Kyllähän me tämän tiedämme ja sama oli mielessä osalla Digibarometri 2016 -tutkimuksen tekijöistä. Digibarometri on on vuosittain tehtävä selvitys siitä, miten Suomi sijoittuu digitaalisuudessa kilpailijamaihin verrattuna eli kertoo kansakunnan ”digitaalisen asennon”.
Suomi sijoittui tämän vuotisessa tutkimuksessa ykkökseksi, vertailumaita oli yhteensä 22. Suomi on kuin Keke Rosberg aikoinaan, voittaa kokonaispisteissä, mutta hyvin harvoin yksittäisissä kategorioissa. Mutta tässä viisi digitaalisuuteen liittyvää asiaa, joissa voitimme svenssonit heittämällä.

Laajakaistan käyttö

Laajakaistakisassa Suomi on ehdoton ykkönen sekä yritysten että kotitalousten kohdalla. Kansalaisten eli kotitalouksien käyttämä netti on edellä jopa Japania ja Etelä-Koreaa, joten jupinat pois, jos netti jumittaa. Muualla jumittaa vielä pahemmin. Verkon välityskyky ja kaista on hyvin tärkeä digitalisaatioasia ja kiitos Itämeressä makaavan SeaLionin, enää ei tarvitse edes mennä Ruotsin kautta maailmalle.

ICT-alan rekrytoinnissa ei ole vaikeuksia

Barometri tutki, kuinka helppoa tai vaikeaa yritysten on löytää ICT-alan osaajia. Kyseenalainen kategoria voittaa, johdossa on nimittäin Italia, joka ui niin pohjamudissa digitalisaation suhteen että ei ne varmaan edes yritä etsiä alan työvoimaa. Mutta samoissa luvuissa on myös Norja, joka on kuitenkin selvästi Italiaa edellä digitalisaatiossa. Sijoituksessa näkyy varmaankin se, että Suomessa on panostettu paljon insinööriosaamiseen ja tekijöitä kyllä löytyy. Sijoituksemme kyllä huononee ensi vuonna, koska kilpailu osaamisesta kiihtyy ja tietyissä teknologioissa rekrymarkkina alkaa olla aika tyhjä. Ruotsissa vapaat kehittäjät ovat ilmeisesti loppuneet jo aikoja sitten.

Sähköisen toimitusketjun hallinta

Dataa sähköisistä toimitusketjuista on vain Euroopasta ja barometrin kysymys koski verkon välityksellä liikkuvaa tietoa esim. varastotilanteesta, tuotantoennusteesta tai toimitusaikataulusta. Eli sitä dataa, jonka Verkkokauppa.com näyttää asiakkailleen. Käsin kirjoitettuja sähköposteja ei laskettu dataksi. Suomi sijoittui yllättävän hyvin vaikka esim. logistiikan tiedonvälitys on Suomessa pitkälle vielä lippulappusten varassa. Tällaisessa prosessitehokkuudessa Saksa, Tanska ja yllättäen myös Belgia ovat johtavia maita Euroopassa.

Norminpurku

Suomi on ykkösenä kategoriassa, jossa on tutkittu, tukeeko teknologinen regulaatio yritystoimintaa ja innovaatiotoimintaa. Eli lainsäädäntö ei ole Suomessa esteenä digibisneksen tekemiselle. Kysyin kerran sarjayrittäjä Ilkka Lavakselta, onko hän urallaan törmännyt johonkin älyttömään säätelyyn. Ilkka vastasi että on kerran, kun suomikauppa.fi:n piti tarkastuttaa videoiden ikärajat, koska ne olivat lähdössä Suomen ulkopuolelle. Taisi jäädä Duudsonit tai Muumit hyllyyn sillä kertaa. Mutta muuten lainsäädäntö koetaan kannustavaksi ja ilmeisesti reiluksi. Toisin kuin Venäjällä ja Brasiliassa, jotka ovat tutkitun aineiston pahnanpohjimmaisia.

Avoin data

Selvästi Ruotsia edellä Suomi on julkisen datan avoimuudessa. Tämä on mielenkiintoista, koska eikös Ruotsissa kaikki asiakirjat ole julkisia? Mutta paperipinon avoimuus ei tässä kisassa paljon lämmitä.

Digitalisaation hyödyntämisessä Suomi on keskikastia, mutta talous- ja rahoituspalveluiden tarjoamisessa Suomella on todellista etumatkaa. Jäin miettimään, että onkohan esim. verkkolaskun edellytyksenä oleva yritysten tilitietojen julkisuus syynä avoimessa datassa pärjäämiseen? Sähköinen lasku saksalaisittain kun on sähköpostin liitteenä lähetetty pdf-tiedosto. Niitä sitten puretaan takaisin alfanumeeriseen muotoon, jotta saadaan ostolaskut taloushallinnon järjestelmiin.

Anu Halme

Ruotsia voittamassa: Anu Halme, [email protected]

 

Share
Tweet
Share