Kirjoittanut: Anna Uusiheimala | 5 Syyskuuta 2012 |
Käytännössä työpaikkaa ilman työkokemusta on mahdotonta saada, tämän takia työkokemuksen kartuttaminen on ensiarvoisen tärkeää jo opiskeluaikoina.
Opiskelijan ja yrityksen välinen työharjoittelusuhde on kahden kauppaa, oli se sitten palkatonta tai palkallista. Oma työnohjauskokemukseni on
ollut pääasiassa positiivista, olen ollut myös itse nuorena työharjoittelujaksolla ja nyt ns. vanhemmalla
iällä muutamaankin otteeseen työnohjaajan roolissa. Voisiko nuorten rekrytoinnin edistämiseksi keksiä hyvän idean, jolla vähentää nuorten syrjäytymistä tietotekniikan keinoin?
Lähtökohtana resurssit ja motivaatio
 
Työnantajalla pitää olla resursseja harjoittelijan opastamiseen ja harjoittelijalla olla motivaatiota työhönsä. Harjoittelijan on ymmärrettävä,
että vaikka hän kokisi itsensä aluksi tehtäviään etevämmäksi, on hänen löydettävä ensin oma paikkansa ja vahvuutensa yrityksessä ja opittava
yrityksen toimintatavat. Vastuu tehtävien antoon syntyy luottamuksen kautta. Lisäksi tosiasia on, että kaikkien työnkuva muodostuu niin mukavista
kuin epämukavista tehtävistä. Esimerkiksi pintapuolisesti voi vaikuttaa siltä,
että yrityksen johto pääasiassa palaveeraa ja lounastaa, mutta taustalla on paljon hiljaista ja vastuullista työaikaa, sekä päätöksentekoa
ja panostusta mikä vaikuttaa koko yhteisön tulevaisuuteen.
Teoria ja käytäntö
 
Viime viikolla kuulin hyvän kommentin W3:n kesätyöntekijältä. Kysyin, että onko ikävää palata syksyksi taas koulun penkille? Kesätyöntekijä vastasi:
”No ei oikeastaan, kun koulussa ei tarvitse oikeasti ajatella mitään.” Monesti asiat teoriassa ja käytännössä menevät aika eri tavalla.
Projekteissa on usein mukana monia eri osapuolia ja muuttuvia tekijöitä. On lisäksi otettava huomioon asioita, mitkä eivät millään lailla ole riippuvaisia omasta tahdosta tai tekemisestä.
Myös ns. psykologinen silmä on osa työelämää ja kehittyy ajan mittaan. Kaiken lisäksi taustalla on ajateltava koko ajan toiminnan taloudellista kannattavuutta.
Työharjoittelu on riskitön tapa palkata nuori!
 
Oppisopimuskoulutuksen kaltaisia työllistämis- ja kouluttautumistoimia tarvitaan tällä hetkellä kipeästi. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan
Suomessa jää vuosittain noin 4 000 nuorta ilman peruskoulun jälkeistä koulutuspaikkaa. Lisäksi 25 % keskeyttää ammatillisen koulutuksen ja
noin 10 % lukion. Alle 29-vuotiaita työttömiä puolestaan on Suomessa noin 55 000. Kokonaan työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien kouluttamattomien nuorten määrä on selvitysten mukaan noin 40 000.
(Edellä kerrotut faktat on lainattu suoraan Miika Sahamiehen blogista. Kiitos Miika☺)
Nuoret ovat itse aktivoineet
 
Nuoret ovat itse aktivoineet järjestämään tilaisuuksia rekrytointitilanteen parantamiseksi. Esimerkiksi kotikaupungissani Järvenpäässä järjestetään 7.2.2013 jo toistamiseen
”Nuorta työtä” -messut 2013. Paikalle odotetaan noin 2000 nuorta ja tietenkin runsas määrä yrityksiä ja muita työllistäviä organisaatioita.
Itselläni on ikääni nähden laaja työkokemus ja on ollut erittäin mielekästä päästä työskentelemään niin kehitysyhtiöissä kuin yksityisellä ja julkisella sektorilla.
Tämä on antanut rahassa mittaamatonta kokemusta ja perspektiiviä, sekä murtanut mielikuvia esimerkiksi
julkisella puolella työskentelystä. Toivoisin vastaavanlaista onnea työelämässä myös muille!